vanheneminen

Saimme olla juhlimassa 90-vuotiasta mummoamme.

Pitkän iän salaisuus?

Kova työnteko, oli mummomme vastaus.
Mutta itse vielä lisäisin; tyytyväisyyden, isolla T:lla. Ja tohon kovaan työntekoon liittyen ahkeruus. Toisista huolehtiminen. Avuliaisuus.

Suurta ihailua ja kunnioitusta herättää tuo pitkä ikä sekä ennen kaikkea TYYTYVÄISYYS. Opin tiellä päästiin käymään, koko perhe.

5-vuotias tyttömme juhli isomummoa kultaisessa pannassa. Oman mummonsa luokse hän kiiruhti ensimmäisenä sanomaan:
enkös minä ole kultainen tyttö? No olethan sinä, mummo vastasi.♥

100 kuukautta

Tänään esikoinen täyttää huimat 100 kuukautta. Isä näppäränä muuan viikkoa taaksepäin hoksasi laskea tällaisen asian.

 

Onhan hän ollut ihan ylpeänä asiasta. Ja tätä päivää on odotettu! ♥ 

 

 

P.S. Tiimari on hyvä serviettikauppa. Ja pikkusisko kävi kaupasta hakemassa lempikeksinsä.

 

 

 

ikä

 

Enää en eroita 80-vuotiasta. Näyttävät ja ovat kuin 70-vuotiaat.

70-vuotiaat kuin 60-vuotiaat.

 

Ne, jotka olen hiljattain sisäistänyt neljäkymppisiksi, täyttävätkin varkain 50 vuotta.

 

Ja taas ne kolme ja jotain, järjestävät nyt 40-vuotis synttäreitä.

 

Jos nyt olen reilut 30 vuotta. Ja jos tuo kymmenen vuotta vilahtaa noin nopeesti. Olen ihan pian 40 vuotta. Tunnenkohan itseni kolmekymppiseksi.

 

En uskalla arvailla enää kenenkään ikää.

 

Isoisäni täytti keväällä 90 vuotta. Hän on kuin 80-vuotias, muisti hyvin terävä, ja ulkoisestikin kuin kahdeksan ja jotain.

Tätini täytti 80, ja hän on = 70 v.

Appiukkoni täytti alkukesästä 70, ja hän on = 60 v.

 

Kuva on tätini synttäreiltä, ja hänen ikä erityisesti aina askarruttaa. Siksikin näistä ikäasioista aloin kirjoittaa.

 

Oikeen mukavaa ja nuorekasta lauantai-iltaa!

Launtai-illan kunniaksi tähän loppuun Chopinin vallankumousetydi, klik.