ylähampaat

teettävät pienellä töitä.

Kutittaa. Unet katkeaa, kun sattuu.

Molempiin on löytynyt apu.

Ensimmäiseen mielenkiintoinen "kurnutus"-ääni. Jälkimmäiseen tiheä imeminen. Öisin ja päiväunisin olemme kylki kyljessä, yritämme nukkua.

 

 

Kaikissa töissä tärkein

vaihe on alku, etenkin silloin

kun ollaan tekemisissä jonkin

nuoren ja hennon kanssa.

 

Sokrates

 

 

 

hei hei kesä

Tätä kuvaa katsoessa, tulee väistämättä kaiho mieli.

Onko kesä oikeesti takana, täytyykö nyt viimeistään jättää hyvästit.

Kesä, se vuodenaika, jota aina niin kovasti odotetaan ja joka aina yllättääkin lyhykäisyydellään.

Se on kuin piristysruiske monelle suomalaiselle. Minulle ainakin. 

Kesä on tavallaan niin vilkas. Aina uusia tuulia tuova, mutta myös kauniin perinteikäs. Ja iloinen. Paljon iloisia värejä, lämpöä. Jälleennäkemisiä, kaukana asuvien kohtaamisia, joita talvella muistellaan.

Hyvin tärkeä vuodenaika. Niin lyhyt vain, siksi varmaankin se piristysruiske.

 

Syksyyn nyt. Sen tajuaminen haikeuttaa aina. Vaikka se onkin ihan kiva ja hyvä asia.

 

Astutaan sisätiloihin. Kynttilät liittyvät iltaseuraksi. Lämpöä haetaan sisältä. Lankakerät ja lukemattomat kirjat, hyvä musiikki, viltit kutsuvat.

Syysilman kuulaus ja raikkaus ovat jotain aivan erityistä, luovat aivan oman tunnelmansa. Tekee mieli kutsua ihmisiä kylään ja mennä kylään.

Tästä kaihomielisyydestä huolimatta olen kuitenkin aika valmis vastaanottamaan syksyä. Tämä runo "lohduttaa".:)

 

Syysomenain tuoksu
keltaisten lehtien hilpeä juoksu
kuin anteeksi pyytäin
oomme hetken poissa
mutta palaamme jälleen
kun
lumen valkea vaippa
on käynyt ja mennyt'
siksi
ikävöi kesää en nyt.

 



syyshortensia

Hyvin hyvin kaunis kukka. Sitä on mukava ihastella sisätiloissakin. Pitkin talveakin katsella, kuivatettuina.

Omat kuivatetut olisi jo aika uusia.

 

 

 Poika hetki sitten sanoi,

"isä, serkkuni 11-vuotias luokkakaveri on kuollut".

Metsästysreissulla vahinkolaukaisuun.

Poika oli siis se, josta lehdestä luin aiemmin. Tapaus tulikin lähelle.

Kuinka monella on nyt suru.

 Perheellä. Niillä nuorilla koululaisilla. Yhtäkkiä kaverin pulpettipaikka onkin tyhjä. Hiljaiseksi, sanattomaksi asettaa. Kaikki voi tapahtua niin äkkiä.

 

Siksi juuri, katsotaan ympärille. Iloitaan ja arvostetaan. Rakastetaan ja välitetään. Pysähdytään.

Annetaan aikaa.

 

 

 

 

 

 

  



omenaa omenaa

 

Omena-aikaa. Päiväkahvittelijan kulta-aikaa. Ainakin minun.

Omenaa

Kanelia

Siirappia

Vaniljakastiketta tai

turkkilaista jugurttia tai

jäätelöä

tai mitä vain.

 

 Omenasta saa kaikkea hyvää, niin helpolla.

 

 

 

 



vohvelikahvila

Joskus kirjoitin Vohvelikahvilasta, ja siitä kuinka nopeesti vain pyörähdimme siellä, emmekä makuja ennättäneet nauttia.

 

Toisella reissulla ehdin sitten sinne, ja ihan siskokultien kanssa vohvelihetkestä nautimme.

 

Tässä muutama otos sieltä.

 

Aivan herkullinen paikka. Oli tilaa hengittää.

Pöydät olivat riittävän etäällä toisistaan. Pöytärauha.

 

 

 

 

 

 





syksyn arkea

 

kukkia.

 

 

 

 

 



pimenevät illat

Äiti-ihminen kävi keskustassa. Kotiin päin tullessa oli jo hyvin pimeää.

Kuvista voi päätellä, että hänelle pimeys oli liikaa.

Hän kuitenkin ennätti kiireessään havannoida ympäristöään.

Fazerin kahvilan näyteikkuna viehätti.

Tähän aikaan hän ei ole ollut piiitkään aikaan yksin liikenteessä.

Kuvia otettiin aika vauhdissa, vaikka pysähdyttiinkin.



Pienen vauvan äidillä ei ollut kotoinen olo, kun hän yleisissä kulki ilman miestä ja lapsia.

Aivan hyvä oli silti käydä ja kokea jotain erityistä, sen pimeyden lisäksi. Tunnelma oli melkein kuin silloin nuorena.



ikkunaluukut

Näihin ikkunaluukkuihin ihastuin.

Taskassa osataan sisustaa, sen olen usein huomannut. Tämä oli erään perheen sukukalleus, huvila, jonka remontoivat täysin.

Tällaisista inspiroidun. Hyvä Deco-lehti 08/2012.



uusia kuvioita

Näitä keltanokkia on nyt liikenteessä.

Niin sitä vain toivoo, että lapset voisivat siellä opintiellä hyvin.

Että heistä oikeesti pidettäisiin huolta, ja että heitä oikeesti kuunneltaisiin. Sitä tyytyväisintäkin.



vielä lisää

Katsele elämää

toisinaan ristronkkelista: Kappas!

Sorsat syöttävät pullaa.

Ai kuinka mainio

pieni pikkelspanieli

ulkoiluttaa rouvaansa!

Vau, leijat twistaavat takaperin.

Ja mitä,

kuumailmapallot

ovat järjestäneet kokoontumisajot!



Positiivisella ja

värikkäällä asenteella

aurinkoa kohti, häntä

pystyssä vaikka

hakaneulalla!



Lempeyttä itselle

ja muille.

Kaikkea kohtuudella.

(lähde sama:))

"sadon korjuuta"

Se on nyt se aika kesästä.

Karviaiset hilloiksi ja muuta pientä purkitettavaa talven varalle.

Pottua, porkkanaa, hernettä, salaatteja, sipulia, marjoja, auringonkukkia, ja muita kukkia, raparperia. Niitä perinteisiä.

Oman palstan mansikkamaistiaisia.

Naapuripalstojen ihannointia. Miten taidokkaasti esimerkiksi punajuuret kukoistavat.

Siellä ihmiset viettävät aikaa. Ottavat eväät mukaan, ja nyppivät rikkaruohoja. Ja tutustuvat palstanaapureihin.

Meidän palsta on ollut nyt aika villi. Pienen kanssa olen hyvin vähän siellä ollut. Perheen isä, mitä nyt on ehtinyt, on koittanut pitää siitä huolta. Satoa on kertynyt.

Tämä oli nyt kolmas palstavuosi. Ehdottomasti ensi vuonna taas.

jatkoa

Tämä hetki.

Siinä on kaikki.

Rakkaiden läheisyyttä,

hiljaisuutta ja melskettä

sopivasti vaihdellen,

olla yksin, jos niin

haluaa,

olla yhdessä, jos niin

tahtoo.

Ja elää.

(marimekko, syksyn lehti mars metsään s.38)



reseptejä

Hyvälle elämälle.

Hyvän elämän reseptini 

on optimismi. 

Myös sadepäivät ovat ihania.

Ei ole huonoja ilmoja, on vain huonosti

varustautuneita ihmisiä.

Hyvän elämän perusta

on se, että peilistä

katsoo aamuisin ihminen, jonka kanssa

tulee toimeen ja jonka

kanssa on hyvä herätä 

uuteen päivään!

Nuku

syö jälkiruokaa

näe kauneus.

(marimekko, syksyn lehti mars metsään s.38-39)

pienen tuoli

sai uuden pinnan. Lakritsituoli.

 

päiväkahvittelun

iloksi.

ilahduttajat,

postinkantaja sekä upean upea lähikauppamme Lidl.

keräilyä

Kerrassaan ihana mustikkareissu.

Saalista tuli helpolla.

Lapset nauttivat. Evästauolla heiltä kuului "on niin kivaa".

Pikkuinen viihtyi rintarepussa.

Vajaa pari tuntia ja mustikkamäärä oli meidän perheelle sopiva. Sen jälkeen poimijat pulahtivat Hvitträskin järveen.

Marjoja on metsässä vielä paljon. Tuota runsasvitamiinista marjaa kannattaa mennä poimimaan.

Seuraavaksi on vuorossa vadelma. Hienoa tämä sadonkorjuuaika. :)