Jos aina yrittää selitellä ja perustella
ei jää tilaa elämälle.
Ei puhuta paljon.
Kuunnellaan.
Joku avaa ovea,
sanoilla lukittua.
Ikkunassa lämmin valo.
Sisällä eletyn päivän kaikki hetket.
Avaan oven,
kuljen varovasti
pienten kenkien kunniakujaa.
(T.Aho)
Ai, että miten kaunista. Tykkään tosi paljon, täydellistä, puhuttelevaa...
VastaaPoistaAi, että miten kaunista. Tykkään tosi paljon, täydellistä, puhuttelevaa...
VastaaPoistaKaunista, tunnelmallista.
VastaaPoistaKaunis runo! <3
VastaaPoistaKyllä, kaunista ja puhuttelevaa. *anna*
VastaaPoistaTossa oli oikeestaan kolme erillistä runoa, laitoin vähän hämäävästi, kun loppuun vasta runoilijan nimen. Sori.
VastaaPoistaEikö vaan, mielestäni aika pysäyttäviäkin.