tiistaina, marraskuuta 27

kävelyllä

Sieltä se saapuu, 
ylpeydestä säteillen, 
omin jaloin edeten.
Se pysähtyy, horjahtaa, 
pyllähtää sievästi.
Säteilee. Kohentautuu.
Ylös taas. Alahan tulla, 
kyllä sinä osaat!
Ja se osaa - seisoo, 
huojuu hieman, tarrautuu
polviisi. Tuo suoritus on
kyllä karkin arvoinen.
Ja suukon.

P. Brown





3 kommenttia:

  1. Ai onko tullut nyt pitempää matkaa noilla pikkuisilla jaloilla? :) Niin suloinen tyttönen ♥ *anna*

    VastaaPoista
  2. Voi että kun kivasti kuvattu pienen ihmisen ensi askellusta. Ihanat varpaat :-)

    VastaaPoista
  3. :) Nyt kävelee koko ajan. Niin suloista aikaa. Tuntuu, että älä aika karkaa. Tää opetteluhetki on niin sympaattista ja suloista. Koko ajan videopätkiä saa ikuistaa. :)

    VastaaPoista