Haikon kartano ja Julia

Haikon kartano on ihana paikka. Sitä voin lämpimästi suositella ainakin minunlaiselle romantikolle. Olen käynyt siellä  vain kerran.  Ja se kerta oli hyvä. Sitä on mukava muistella. Yksi asia jäi erityisesti mieleen. Nimittäin minusta tuntui, että elin aivan kuin Laila Hirvisaaren Imatra-sarjan Juliaa. Se paikka muistutti mielikuvituksessani niin sitä Valtionhotellia, tai ainakin sitä seutua, jossa Julia eli. Vaikkakaan se ei todellisuudessa varmastikaan ollut samanlainen. Mutta siinä tunnelmassa oli jotain samaa, jota koin lukemassani sarjassa. Se oli mielenkiintoinen ja hauska kokemus.

Haikon kartano on hyvin kaunis. Pidän sen värityksestä. Se on jotenkin niin puhdas. Myös terassien ja portaiden kaiteet ovat upeat. Kartanon historia ulottuu noin 1300- luvun puoleen väliin. Ensin se on kuulunut dominikaaniluostarille ja sen jälkeen muutamalle aatelissuvulle. Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1913. Vuonna 1966 Satu ja Leo Vuoristo avasivat sen yleisölle remontoimisen jälkeen Suomen ensimmäisenä kartanohotellina.

Yllä olevat kuvat ovat kartanon sisäpihan puolelta ja kevättalven aikaan otettuja. Aika pimeitä ovat, harmillisesti. Aurinko ei paista, oli jo ilta.

Myös nämä salit tuovat mieleen sen ylellisen Valtionhotellin, jonka pietarilainen ylimystö ja englantilaiset aateliset täyttivät. Osaan hyvin kuvitella, miten Julia siellä hääräili asiakkaita palvellen.
Myös tässä kartanossa on vierailut paljon kuuluisia vastaanvanlaisia henkilöitä mm. eräs Venäjän suuriruhtinas sekä mahtava taiteilijamme Albert Edelfelt. Hän vietti siellä 24 kesää.
Kartanon saleissa on maalauksia ja valokuvia kuninkaallisten ja valtion päämiesten vierailuista.

Haikaron kartanon piha-alue on laaja. Vanhaa kartanoromantiikkaa aivan kuin huokuu kauniisti hoidettuine nurmikkoineen, pienine lampineen, patsaineen ja suihkulähteineen. Tästä kuvasta sitä tunnelmaa ei onnistu saamaan millään. Mutta myös näillä teillä osasin kuvitella Julian liikkuvan,  vaikkakin hän kirjassa oikeasti  käveli Imatrankosken vartta pitkin. Haaveili ja kohtasi mielenkiintoisia ihmisiä.

Hauskaa oli kokea lukemaani kirjaa "todeksi". Se tunnelma oli vain niin samanlainen. Haikon kartano on "maalla", Valtionhotelli keskellä Imatran kaupunkia. Siis Valtionhotelli on ihan erilainen kuin Haikon kartano. Mutta ei se mitään. Sillä lomalla kuitenkin rentouduin. Ja se oli pääasia. :)

                               

 Tämän näköinen on Imatran Valtionhotelli. Siellä olisi kiva käydä. Niin, kohtaisikohan siellä Julia Sergejevnan paremmin.