Mielestäni on ihan hyvä juttu, että kelloja on siirretty taas.
Kun heräsin tänään päivän valoon, kello oli jo puoli kahdeksan. Olen pitkään herännyt kuuden jälkeen. Ja se on ollut minulle ja pikkuiselle liian aikaista. Vaikka olenkin aamuihminen.
Uni on minulle tärkeää. Mutta olen nyt vihdoin oppinut, että pienemmilläkin unilla voi selvitä. :)
Tämä koivu on sellainen, jota tulee paljon seurattua. Sen oksat erottuvat kauniisti taivasta vasten.
Siellä istuu usein iso harakka. Sieltä se tähyilee ja toimittaa virkaansa: pihapiirin isännän tehtävää. Aamulla vilkaisen melkeinpä aina tätä puuta. Siinä näkyy kauniisti muutokset erilaisten säiden suhteen.
Aurinko paistoi tänäänkin niin hienosti ja kutsuvasti. Ajatukset lensivät väistämättä kohti kesää. Tulevia tapahtumia ja kohtaamisia.
-
-
-
-
Mutta silti haluan pysyä vielä tässä ja nyt. Tämä aika on hyvää. Luonto ei ole ihan keväässä. Vasta siinä sulamispisteessä.
Ja kun luonto alkaa herätä, se vauhti on niin hurjaa. Meinaan aina tipahtaa kärryiltä.
Siihen täytyy valmistautua, koska nautin siitä niin valtavasti.
Hienoa on tietää, että kohta eletään vuodenaikojen ihmeellisintä aikaa.
Just laskin että koulua on lapsilla tämä + 9 vkoa jäljellä, ja niistäkin 4 vkoa ei ole täysiä viikkoja. Hurjaa! :-) Ihania kesäkuvia.. Terv. Esa
VastaaPoistaMinustakin on hyvä, kun kellonaika vaihtui. Meilläkin voi nyt sanoa, että vauva heräsi puoli kahdeksan aikaan:). Ihana kun kesä tulee!
VastaaPoistaNo ei oo kyllä paljon enää jäljellä, ihan mieletöntä. Sama biologinen kello vauvoilla. :)
VastaaPoista